Kansallisarkisto

Suojellun arvorakennuksen peruskorjaus vaatii erityisen laaja-alaista osaamista

Kansallisarkisto (aiemmin Valtionarkisto) on Säätytalon ja Suomen Pankin ohella osa pääkaupungin klassista monumentaalikeskustaa. Rakennusryhmä on symbolisesti merkittävä ja vuonna 1890 valmistunut, uusrenessanssin ihanteiden mukainen Kansallisarkisto on Gustaf Nyströmin ensimmäinen merkittävä suunnitelma. Sen rakenteissa on käytetty aikanaan edistyksellisiä rautakonstruktioita sekä Rauhankadun pääjulkisivun asiakirjamakasiini -rakennuksessa, että sisäpihalle sijoitetussa tutkijasalissa, jota hallitsevat valurautaiset galleriakäytävät. Keskeiset sisätilat ovat huolella suunniteltua, koristeellista interiööritaidetta.

Snellmaninkadulle 1928 valmistunut, Magnus Scjerfbeckin laajennusosa noudattaa uskollisesti Nyströmin suunnitelman periaatteita. Ola Hanssonin taitavasti yhteensovittama, polveilevaan maastoon istutettu ja arkistorakennusten koon kaksinkertaistanut laajennus valmistui 1972.

Rakennus on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.

Sarc + Sigge vastaa kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.